Meri-Lapin Seuratanssijat
Swengijengi ry

Meri-Lapin alueen tanssikurssit

Tanssietiketti

Tanssikurssilla opetetaan yleensä tanssilavaetiketti, eli miten tanssiin hakeminen ja tanssiminen , sekä tanssin päättääminen pitäisi sujua. Tanssissakin vallitsee tasa-arvo ja tämä tarkoittaa sitä, sekä miehet, että naiset voivat hakea partneri tanssimaan.

Orkesterit soittavat yleensä kaksi samaa tanssilajia ja tanssien välissä on hyvää aikaa vaihtaa parin kanssa muutama sana. Tanssin aikana keskitytään tanssimiseen, mies musiikin ja rytmin kuuntelemiseen ja vientiin, nainen seuraamiseen. Tanssin jälkeen mies/viejä palauttaa daamin/seuraajan samaan paikkaan, mistä on hakenut ja kiittää tanssista.
Naisten haulla on tapana hakea ns. kiitostanssi, mutta se on tietysti jokaisen oma asia.
Joissain paikoissa käytetään ns. bilehakua, jolloin tanssitaan vain yksi tanssi saman parin kanssa.
Haettaessa ei ole kohteliasta kieltäytyä, ellei hakia ole käyttäytynyt muutoin sopimattomasti. Jos ei osaa jotain tanssia, niin sen voi reilusti sanoa hakijalle. Mikäli haetaan tanssimaan henkilöä, joka selvästi on muiden seurassa, niin seuralaiselta pyydetään lupa tanssiin.

Tanssimaan opettelu kuitenkin kannattaa, Suomalainen paritanssi on mukava harrastus ja kokeneellakin tanssijalla on aina uutta opittavaa, uusia tansseja, uusia kuvioita. Hyvä tanssija saa tansseissa helposti uusia tuttavuuksia, tanssikavereita ja parisuhteita.
Kohteliaisuus, toisten tanssijoiden huomioon ottaminen, hillitty käytös, siisti ja puhdas olemus ja hyvä, tai ainakin kohtalainen tanssitaito antaa kanssatanssijoille mukavan kuvan sinusta tanssijana.

Muista, että kaikki ovat joskus aloittaneet alkeista!


Seuratanssilajeja

Kuvauksia on lainattu Tanssinetin sivuilta

Humppa

Humpasta on kolme keskenään varsin erilaista perusmuunnelmaa: vaihtoaskelhumppa, kävelyhumppa ja nilkku. Nimen ”humppa” keksi Antero Alpola 1950-luvulla radio-ohjelmaan Kankkulan kaivolla; Alpolan kerrotaan poimineen sanan Saksan Oktoberfestistä, jossa paikalliset kuvailivat orkesterin soittoa sanoilla ”humpa-humpa-tättärää”. Tanssi oli kuitenkin olemassa jo paljon aikaisemmin eri nimillä, mm. ”jatsi”, ”pisto” ja ”foksi”. Vaihtoaskelhumppa palautuu todennäköisesti two-stepiin ja kävelyhumppa one-stepiin. Edellinen saapui Suomeen vuonna 1910 ja jälkimmäinen vuonna 1913.

Sitkeästi elävän virheellisen legendan mukaan vaihtoaskelhumpan olisi keksinyt tanssinopettaja Veikko Niemelä vuonna 1959 soveltamalla samban askeleita suomalaiseen humppamusiikkiin. Niemelä itsekin uskoi näin. On tietenkin mahdollista, että jotkut näkivät silloin tämän tanssitavan ensimmäistä kertaa, mutta se ei missään tapauksessa ollut Suomessa uusi.

Nykyään kävelyhumppa ja vaihtoaskelhumppaa ovat eriytyneet, mutta aikaisemmin on tanssittu myös niiden sekoitusta, joissa on otettu vuorotellen vaihtoaskelia ja kävelyaskelia. Muunnelmien keskinäinen suosio on vaihdellut eri aikoina ja eri alueilla. Kävelyhumppa oli sotien jälkeen vallitseva 1950-luvun loppuun asti, mutta sen jälkeen vaihtoaskelhumppa syrjäytti sen suuressa osassa maata pitkäksi aikaa. 1900-luvun lopulla kävelyhumppa alkoi uudelleen vallata alaa Etelä-Suomessa ja on noussut siellä vallitsevaksi tyyliksi. Pohjoisessa kävelyhumpan suosio on koko ajan ollut vakaampaa. Nilkku on pohjoinen tyyli, Etelä- ja Keski-Suomessa se on harvinainen.

Jenkka

Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Schottische oli suunnilleen sama tanssi kuin rheinländer, ja se oli alun perin polkan hidas muoto, myös baijerilaiseksi polkaksi sanottu. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä. Osa lähteistä yhdistää sottiisin myös écossaise-nimiseen kontratanssiin; sana ”schottis” selitetään sanan ”écossaise” muunnelmaksi. Suomalaisen sottiisin askelikko on muuten samanlainen kuin jenkan, mutta siitä puuttuvat hypyt. Sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan ”jenkka” alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.

Foksi

Suljetussa tanssiotteessa tanssittava yleisin lavalaji. Askelluksessa vaihtelevat hitaat ja nopeat askeleet. Peruskuviot: oikea ja vasen käännös, kävelyt. Helppo tanssi. Voimakas jousto eli baunssi tulee musiikista. Tunnettuja foksikappaleita mm. Suklaasydän, Myrskyn jälkeen.

Hidas lavafoksi

Tanssinopettajien kehittämä helpotettu muunnos kilpatanssista slow fox (toinen nimi tanssille on foxtrot, mitä ei pidä sekoittaa suomalaiseen foksiin). Se on rauhallisen lipuva ja ylevä tanssi, joka loivine nousuineen ja laskuineen muistuttaa hidasta valssia. Yhdennäköisyys ei ole sattuma, sillä myös kilpatansseina slow fox ja hidas valssi jakavat lähes saman kuviopohjan (slow foxissa kuviot tanssitaan nelijakoiseen, hitaassa valssissa kolmijakoiseen musiikkiin). Slow foxia tanssitaan hitaahkoon foksi- tai swing-musiikkiin, jollaista useimmilla tanssiyhtyeillä on ohjelmistossaan varattuna varsinkin tanssi-illan loppupuolelle. Tanssissa on paljon ohiaskelia, eli se on varsin etenevä, ja kun kyljet otetaan mukaan tanssiin, saadaan siitä nautittavaa yhdessä lipumista rauhallisen musiikin säestyksellä.

Bugg

Ruotsalainen rock’n’swing-tanssi. Kotimaassaan tanssi on erittäin suosittu, mutta sen suosio on kasvanut viime aikoina suuresti myös suomalaisilla tanssilavoilla ehkä osittain varsin helpon perusaskelensa takia.

Bugg on suhteellisen tuore tanssi, sen juuret ovat 1960–70-luvulla. Buggin kehitystä nykyiseen muotoonsa auttoi myös ruotsalaisen iskelmämusiikin kehittyminen suosiolliseen suuntaan. Buggia tanssitaan nelijakoiseen, suhteellisen nopeaan musiikkiin.

Buggia opetetaan ja tanssitaan monella eri tyylillä. Perinteisin on pyörivä bugg, jossa tanssitaan paikoillaan naisen pyöriessä miehen ympäri. 1990-luvulla alkoi eteneminen olla toivottavaa, jolloin syntyi liikkuva bugg. Buggin kehitys on ollut yhä Ruotsissa jatkuvaa, ja jalkatyöskentely sekä vientitekniikka ovatkin ottaneet vaikutteita muista swing-tansseista tämän vuosituhannen puolella.

Fusku

Tunnetaan myös nimellä lava-jive tai Single-time Swing on jivestä kehittynyt, foksin askelrytmityksellä tanssittava rock’n’swing -tanssi, jota tanssitaan erityisesti tanssilavoilla. Se on mukava ja letkeä tanssi, joka askeltensa suhteellisen helppouden takia soveltuu tanssittavaksi kenelle tahansa, ja jossa on silti riittävästi kuvioita ja mahdollisuuksia pitämään menon kiinnostavana taitavammillekin.

Fuskua tanssitaan paritanssina pääasiassa avoimessa otteessa. Fuskun askel on rytmitykseltään foksista tuttu hidas-hidas-nop-nop, mutta fuskussa nopeat askeleet otetaan taka-askeleena eli ns. rock-askeleena. Polvet ja nilkat tekevät jokaisella askeleella joustoa. Fusku sopii tanssittavaksi myös niille nopeille kappaleille, joilla monimutkaisemmilla tanssityyleillä olisi tullut raja vastaan jo kauan sitten. Fuskua voi tanssia mihin tahansa nelijakoiseen musiikkiin, lavoilla usein näkeekin ihmisten tanssivan nopeampia fokseja fuskuna tai buggina.

Fuskussa voi käyttää samoja kuvioita kuin jivessä ja muissa rock’n’swing -tansseissa.

Fuskua tanssitaan niin harrastuspohjalta kuin kilpatanssinakin.

Tango

Suomalainen lavatango tarkoittaa useimmille saksalaistyyppiseen marssivaan tangomusiikkiin tanssittavaa tunnemallista ja tiivistä sylitanssia. Askellus yksinkertaisimmillaan hidas, hidas, nopea, nopea, joista nopeat voidaan ottaa yhteen tai ohiaskelluksena. Helppo, mutta tanssiasennon pitäminen matalana on haaste.

Wanha Tango

Juhani Tahvanaisen luoman Wanhan tangon tanssityylin voidaan sanoa olevan monesta tanssityylistä yhdistettyä ja yksinkertaistettua tangoa, jonka askeleet ja uudet kuviot Tahvanainen on sovittanut suomalaisen tangon tanssimusiikkiin soveletuvaksi.
http://www.wanhatango.fi/
historia

Salsa

Ympäri maailmaa tanssittava suosittu latinalaistanssi. Neljää iskua kohti otetaan kolme askelta, nelosella tauko tai tap-askel, helppo oppia. Suomessa opetetaan sekä pyörivää, että linjasalsaa. Musiikki rikasta rytmisoittimineen. Tunnettuja salsa-artisteja mm. Expression Latina, Alfredo Chocolate, Celia Cruz, Giovanni, Barretto. Salsa

Hidas valssi

Tahtilaji 3/4 synnyttää valssiin keinuvan, kauniin liikkeen. Hitaassa valssissa korostuvat nousut ja laskut sekä vartalon kallistukset. Kaavamainen, helposti opittava perusaskel, haaste vartalonkäytössä. Valssissa pyöritään paljon tanssisuunnassa eteenpäin liikkuen. Unohtumattomia hitaita valsseja mm: Akselin ja Elinan häävalssi, Kun aika on tai Papillon-elokuvan teema

Jive

Rytmiltään ja tekniikaltaan vaativa mutta hauska, nopeatempoinen kädenalitanssi. Vakioitu kilpatanssilaji. Seuratanssiversio helpotettu, eikä sisällä esim. hyppy- tai potkusarjoja. Jivemusiikkia mm. Ei itketä lauantaina tai All my loving

Boogie Woogie

(Eurooppalainen Boogie Woogie) kuuluu Rock’n’swing-tansseihin, ja on syntynyt 1950-luvulla tanssittavaksi Rock’n’roll/Rhythm’n’blues musiikkiin. Tuohon aikaan tanssilla oli kirjava joukko erilaisia nimiä ja myös itse tanssista oli eri variaatioita. Boogie woogie on paritanssi, joka sopii myös kilpatanssiksi.

Boogie Woogieta tanssitaan kaikilla musiikin nopeuksilla, vapaalla viennillä ja avoimessa otteessa. Tanssissa tärkeintä on musiikin tulkinta, eläytyminen ja improvisointi.

Boogie Woogie tuli Suomeen 1993 ja vuonna 1995 Suomen tanssiurheiluliitto hyväksyi lajin mukaan kilpatanssiksi omassa lajissaan. Lajissa on kilpailutoimintaa myös useissa muissa maissa.

ChaCha

Sähäkkä lattari, jonka lavatanssiversio on helppo oppia. Chacha nimi tulee perusaskeleessa lattiasta kuuluva sihinästä chase-askelluksen aikana. Tanssitaan sekä suljetussa, että avoimessa otteessa, sisältää pyörähdyksiä ja kävelyitä. Musiikki mm: Keinu kanssani

Lindy Hop

Kaikkien kädenalitanssien äiti. Vauhdikas ja hauska tanssi. Tanssitaan swing-musiikkiin, eri tyylillä eri tempoihin. Kansainvälinen biletyslaji swingklubeilla.

WCS/West coast swing

Nuorekas, tyylikäs swingtanssi, johon yhdistyy lattaritekniikoita. Tunneilla soitetaan pop ja rock-klassikoiden lisäksi listahittejä

Rumba-Bolero

Rumba perustuu kuubalaisiin populaaritansseihin. Kuubassa rumba ei ole minkään tietyn tanssin nimi vaan merkitykseltään häilyvä yleisnimitys laajalle ja hajanaiselle tanssien ryhmälle. Kuuban ulkopuolella rumbaksi kutsuttujen tanssien malleina ovat olleet son ja danzón. Muusikot eivät ole omaksuneet tätä nimeämistapaa vaan kutsuvat rumbatanssiin sopivaa musiikia yleensä boleroksi.

Bachata

Bachata tanssi tulee Dominikaanisista tasavalloista. Bachata on erityisesti romanttinen paritanssi. Liikkeet ovat pehmeitä ja tilaa jää paljon tanssin tyylittelyyn ja harmonian löytämiseen parin kesken. Bachata musiikki on tasajakoista ja moni kokeekin bachatan rytmin olevan helppoa ja tanssin sujuvuus löytyy kuin itsestään! https://en.wikipedia.org/wiki/
Bachata_(dance)#Bachatango

Merengue

Dominikaanisesta tasavallasta tullut nopeatempoinen latinalainen tanssi, jonka kuviot ja askeleet ovat yksinkertaisempia kuin salsassa. Tanssijoiden välinen yhteys syntyy aistikkaasta musiikista ja yhtenevistä liikkeistä. http://www.centralhome.com/
ballroomcountry/
merengue.htm

NC2S, Nigh Club 2 Step

Night Club 2 Step on helppoa ja hauskaa, kaunista ja pehmeää. NC2S tanssitaan NNH-rytmillä ja se käy loistavasti myös lavoilla tanssittavaksi silloin, kun musiikki on rauhallista slovaria tai balladeja, hidasta beatiä tai vaikka hidasta valssia! Vaikeasta nimestään huolimatta NC2S on helppo tanssi oppia, varsinkin, jos osaat jo ennestään jotain käden ali -tanssia. Ensimmäisellä tunnilla lähdetään ihan perusteista liikkeelle, eli voit tulla mukaan, vaikka et ennen olisi tästä tanssista kuullutkaan. Tästä tanssista on tullut monen suosikkitanssi! (Lähde:https://www.hurmio.fi/
kevatkausi-2020/nightclub2step)